Tietoa sydämen eteisvärinästä

Sydämen eteisvärinä

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, jonka taustasyyt ja oireet voivat vaihdella suuresti. Eteisvärinään liittyy vakavien komplikaatioiden riski. Vaarallisin eteisvärinän komplikaatio on aivoinfarkti. Ikä on merkittävä eteisvärinän riskitekijä ja siksi jokaisen yli 65-vuotiaan tulisi seurata sydämensä rytmiä vähintään kaksi kertaa viikossa.  AiVoni® -palvelun avulla eteisvärinä voidaan tunnistaa ja diagnosoida varhaisessa vaiheessa, jolloin eteisvärinästä aiheutuvat haitat saadaan minimoitua. 

Altistavat tekijät

Eteisvärinän esiintyvyys kasvaa huomattavasti yli 60-vuotiailla miehillä ja naisilla. Eteisvärinä on hyvin tavallinen rytmihäiriö. Yli 75-vuotiaista jopa 10 % sairastaa eteisvärinää. Eteisvärinäpotilaista kolmasosalla sairaus puhkeaa ilman altistavia sairauksia.  

Henkilöt, joilla on yksi tai useampi riskitekijä, hyötyvät säännöllisestä rytmihäiriöseurannasta. 

Eteisvärinälle altistavia tekijöitä

– Ikä (>65)
– Kohonnut verenpaine
– Ylipaino
– Diabetes
– Uniapnea
– Sydänsairaudet
– Sepelvaltimotauti
– Läppäviat
– Sydämen vajaatoiminta
– Sydänlihastulehdus
– Kirurgiset toimenpiteet

Mummo mittaa itseään AiVoni -mittalaitteella
Näkymä AiVoni for Android -sovelluksen tulosnäytöstä

Eteisvärinän oireet

Eteisvärinän oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Osalla ihmisistä eteisvärinä saattaa aiheuttaa paljon oireita, osalla se taas saattaa olla täysin oireeton. Tyypillisin eteisvärinään liittyvä oiretuntemus on tavallista nopeampi tai epäsäännöllinen sydämen syke. Kaikki eivät tunne rytmin poikkeavuuksia ja silloin oireet voivat olla epämääräisempiä, kuten uupumusta ja voimattomuutta. Riippumatta siitä, onko eteisvärinä oireeton vai oireinen, siihen liittyy yhtä suuri komplikaatioiden riski. 

Eteisvärinän diagnosointi

Eteisvärinässä sydämen rytmi on epäsäännöllinen ja epätavallisen tiheä.  Eteisvärinä voidaan diagnosoida vain EKG-mittauksen avulla. EKG raportista kardiologi varmistaa epäsäännöllisen rytmin ja P-aaltojen puuttumisen. Eteisvärinän varhainen diagnosoiminen ja hoidon aloittaminen pienentää aivoinfarktiriskiä ja parantaa elämänlaatua. 

Eteisvärinän aikana sydämen vasempaan eteiseen voi muodostua verihyytymä, joka liikkeelle lähtiessään kulkeutuu aivoihin ja valitettavan usein tukkii aivovaltimon. Tukkeutuneesta aivovaltimosta seuraa aivoinfarkti. Eteisvärinädiagnoosin jälkeen aivoinfarkti voidaan kuitenkin estää verenohennuslääkkeillä. Hoitamaton eteisvärinä heikentää myös elämänlaatua.

Eteisvärinän hoito

Eteisvärinäkohtaus voi myös päättyä itsestään. Alle kaksi vuorokautta kestäneessä eteisvärinäkohtauksessa sydämen rytmi voidaan palauttaa normaaliksi rytminsiirrolla. Pitkittynyttä eteisvärinää hoidetaan yleisesti verenohennuslääkkeillä, joilla saadaan vähennettyä merkittävästi aivoinfarktiriskiä. Sydämen tiheälyöntisyyttä pyritään hillitsemään lääkkeillä, esimerkiksi beetasalpaajilla.  

Poika antaa äidilleen lahjaksi AiVoni -palvelun