Kuluttajat

Tietoa eteisvärinästä 

Sydämen eteisvärinä

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, jonka taustasyyt ja oireet voivat vaihdella suuresti. Eteisvärinään liittyy vakavien komplikaatioiden riski. Vaarallisin eteisvärinän komplikaatio on aivoinfarkti. Ikä on merkittävä eteisvärinän riskitekijä ja siksi jokaisen yli 65-vuotiaan tulisi seurata sydämensä rytmiä vähintään kaksi kertaa viikossa. Tulevan AiVoni -palvelun avulla eteisvärinä voidaan tunnistaa ja diagnosoida varhaisessa vaiheessa, jolloin eteisvärinästä aiheutuvat haitat saadaan minimoitua. 

Kenelle AiVoni® sopii?

s

Riskiryhmä

Palvelusta hyötyvät henkilöt, jotka kuuluvat rytmihäiriöiden tai aivoinfarktin riskiryhmään.

Yli 65-v

Ikä on merkittävin riskitekijä ja siksi jokaisen yli 65-vuotiaan tulisi seurata sydämensä tilaa vähintään kaksi kertaa viikossa. 

r

Riskitekijät

Merkittäviä riskitekijöitä iän lisäksi ovat ylipaino, korkea verenpaine, sydän- ja verisuonisairaudet, tupakointi, diabetes sekä uniapnea.

Täysi-ikäinen

AiVoni sopii kenelle tahansa sydämestään huolehtivalle ja rytmin mittaamisesta kiinnostuneelle täysi-ikäiselle henkilölle. 

Eteisvärinän oireet, diagnosointi ja hoito

Oireet

Eteisvärinän oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Osalla ihmisistä eteisvärinä saattaa aiheuttaa paljon oireita, osalla se taas saattaa olla täysin oireeton. Tyypillisin eteisvärinään liittyvä oiretuntemus on tavallista nopeampi tai epäsäännöllinen sydämen syke. Kaikki eivät tunne rytmin poikkeavuuksia ja silloin oireet voivat olla epämääräisempiä, kuten uupumusta ja voimattomuutta. Riippumatta siitä, onko eteisvärinä oireeton vai oireinen, siihen liittyy yhtä suuri komplikaatioiden riski.

Diagnosointi

Eteisvärinä voidaan diagnosoida vain EKG-mittauksen avulla. EKG voidaan ottaa terveydenhuollon yksikössä sekä nyt myös kotona AiVoni -palvelun avulla. Palvelu tuottaa jokaisesta mittauksesta EKG-raportin, jonka avulla lääkärit voivat diagnosoida rytmihäiriöin ja aloittaa tilanteeseen sopivan hoidon. Aivoinfarktin lisäksi eteisvärinä voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan ja muita laskimotukoksia.  Eteisvärinän varhainen diagnosoiminen ja hoidon aloittaminen pienentää aivoinfarktiriskiä ja parantaa elämänlaatua.  

Hoito

Eteisvärinäkohtaus voi myös päättyä itsestään. Alle kaksi vuorokautta kestäneessä eteisvärinäkohtauksessa sydämen rytmi voidaan palauttaa normaaliksi rytminsiirrolla. Pitkittynyttä eteisvärinää hoidetaan yleisesti verenohennuslääkkeillä, joilla saadaan vähennettyä merkittävästi aivoinfarktiriskiä. Sydämen tiheälyöntisyyttä pyritään hillitsemään lääkkeillä, esimerkiksi beetasalpaajilla.